Paimennuspäivä 11.8.2012

Kävimme Lotan kanssa pari viikkoa sitten kokeilemassa paimennusta Rantasalmella. Lähdin ihan puhtaasta mielenkiinnosta mukaan kokeilemaan, kun Lotalla tuntuu olevan niin paljon tuota paimennusviettiä.

Hienosti meni koko paimennus. Lotta ei sekuntiakaan pelännyt lampaita tai epäröinyt, vaikka paimennuksen idea olikin alkuun hiukan hukassa. Olisi ollut niin paljon mukavampi leikkiä hippasta lampaiden kanssa!

Alkuun kokeilimme Lotan suhtautumista lampaisiin pitkän liinan avulla. Lotta pomppi lampaiden perässä kuin mikäkin aropupu. Kun kävi selväksi, että Lotta ei aio yrittää syödä lampaita, päästin Lotan irti ja lähdin myös itse kävelemään aitauksessa.


Paimennuskierros 1.

       
                                              Lotta kävi vähän kierroksilla väliajalla.

                                                                     
                                                    Boing!

Paimennuskierros 2.

                                                               BANZAIII!!

                                                    Tässä Lotta jo vähän ajaa lampaita minulle.

 

Luna parka ei saanut haluamaansa lammaspaistia, ja joutui odottamaan tylsistyneenä autossa.

Tätä lajia pitää ehdottomasti treenata joskus lisää, kuten myös agilityä! Siinä on kaksi Lotalle sopivaa lajia: paimennus ja agility.

Paljon asiaa

Huh, paljon on taas ennättänyt tapahtua! Huh tätä menoa ja meininkiä.

Lotta täytti tuossa 15.6.2012 vuoden!!! Herramunjee, mihin se aika oikein katos.

Tässä alla muutama kuva synttärisankarista :)

Käytiin synttäripäivänä agilityssä, ja mukana oli siis NELJÄ koiraa. Siinä oli vähän hommaa :D  

                                                                      

Tässä koulutan vähän Lunaa....

Hyvin sujuu! :)

Sitten vähän  reeniä Hetalle...

Sujuu kuin vanhalta tekijältä :)

Teräsmummo Kata vauhdissa!

Hoplaa..! 

Lotta oli nuorimmaisena erittäin hyvässä vedossa. Tuli emännälle ihan kuuma juostessa!

Tässä treenien lopuksi pientä tokoilua.... Tehtävänä tässä oli luoksetulo.

 

Eli kaiken kaikkiaan, meillä on ollut viime aikoina oikein mukavaa! 

Elokuussa on myös minulle ja Lotalle tiedossa kiva päivä, koska päästään kokeilemaan paimennusta! Se voi olla oikein hauska päivä. 

Täältä löytyy sitten vähän lisää kuvia kesän touhuista :)

Million Dollar Superstar

Olen taas unohtanut kiireissäni kirjoitella tänne, mutta nyt kirjoitan kun on asiaa. Ja paljon :)

Käytiin tuossa vappuna Lotan kanssa mätsärissä, ihan vaan sillä että olis jotain tekemistä. Lähdin vähän sillä asenteella sinne, että ei sieltä tule muuta kuin punainen nauha and that's it. Mutta kuinkas kävikään!

Lotta oli hallille päästyämme 100% täpinöissään päästessään taas tekemään hommia. Plus että houkuttimena oli nakkia, se on ultimate motivaattori.

Olimme numerolla 21 kehässä, parina oli villakoira.

Lotta vähän väisteli hampaita katsoessa, asia jota pitäisi edelleenkin treenata. Mutta aina kun pyydän jotakuta uutta tuttua katsomaan koiralta hampaat, ei juuri kukaan suostu. Collieilla kun on aika mahtavan näköiset hampaat.. ;)

Noo, kaikki muu menikin sitten hyvin, typy liikku hienosti. Punainen nauha sieltä tipahti :) Ja palautte oli, että "hyvin kaunis koira ja liikkuu edukseen".

Siinä sitten odoteltiin, että punaisten kehä viimein alkaisi. Oli suht pitkä odotus.

Kun viimein pääsimme kehään, menimme koko koiraletkan kärkeen, koska juoksutahtimme on nopea. Meillä ei riitä jolkottelu. Täytyy olla jonkun verran vauhtia, että koira pääsee esittelemään liikkeitään.

Siinä vaiheessa odotin, että meidät tiputetaan kehästä poikkeen. Järkytyksekseni meidät otettiin 4 parhaan joukkoon. Josta sitten meidät valittiin punaisten ykköseksi (!!!!). Jos ei tässä vaiheessa ollut vielä kyllin epäuskoinen olo, ette usko mitä se oli sitten kun lähdettiin BIS kehässä esintymään. Ei muuta kuin punaisten kehästä äkkiä viemään palkinnot omalle varikkopaikalle ja tankkaamaan makupaloja, ja sitten uudestaan.

BIS-kehä lähti nopeasti pyörimään, ja olimme taas kärjessä juoksemassa. Pikkusen meinasi olla hengästynyt olo, kun aika monta kierrosta oltiin juostu yhtä soittoa. Lottakin vähän meinasi alkaa olla uupunut, ja piti keksiä lisää keinoja millä saan koiran mielenkiinnon pysymään yllä. Sitten viimeisen kerran koirat seisomaan ennen viimeistä sijoitusta. Yksi kerrallaan koirat alkoi tipahdella paikoilleen, ja kun oli enää neljästä koirasta kaksi jäljellä, tajusin, että oltaisiin joko ensimmäisellä tai toisella sijalla koko best in show kehässä. (Aseta tähän väliin sydämentykytyksiä.)

"Ja tällä kertaa Best n show voittaja on collie Lotta!"  En osaa edes kuvailla, miltä siinä vaiheessa tuntui.

Menimme omalle palkintopaikallemme, ja  Lottakin näytti olevan tyytyväinen.

Siitä sitten kasaamaan iso kasa palkintoja mukaan, ja varikkopaikalle talsimaan. Kun sain tavarat käsistäni, taisin aiheuttaa yleistä hilpeyttä kanssa ihmisissä, sillä nostin koko koiran syliini (vaikka Lotta ynisi vähän siihen tyyliin, jonka voisi tulkita "äiti, ei julkisella paikalla!!") ja kehuin ja rapsutin koko koiran ihan höpsöksi. Ja Lotta sai PALJON makupaloja, oli tehnyt niin loistavaa työtä. En ole koskaan ollut ylpeämpi koirastani.

                                          Ylpeä Lotta!

Tässä tämänkertainen onnenhuuma tallennettuna blogikirjoitukseen :)

She's a lady

Lotalla on ollut nyt juoksut, jotka ovat nyt luojan kiitos lopuillaan. Ei enää pahoja kuulon katoamisia, ei järjetöntä itsensä putsaamista, ei nylkyttämistä (KYLLÄ, Lotta on tätä tehnyt jokusen kertaa...) eikä koirien selkään hyppimistä. Huhhuh, olipahan melkoiset juoksut.

Mutta juoksujen ansiosta on tapahtunut seuraavaa: Lotta on aikuistunut. Ei ole moneen viikkoon tuhonnut mitään ihmeellistä, ja monesti kun tulen kotiin Lotta on ollut nukkumassa.

Lenkillä ollaan sitten treenattu sivulla kulkemista häiriötekijöiden kanssa ja on pakko sanoa, Lotta tottelee paremmin ilman hihnaa kuin hihnan kanssa.

 

Lotta myös palaa hyvin nopeasti minun luokseni, paitsi silloin harvoin kun tulee "apuvaapuvamikätuollaooooooon??! Pakkomennäkattomaaaan!" momentteja.

Myöskin luonteeltaan Lotta on hyvin erilainen koira. Seuraa minua kotonakin kuin hai laivaa, kaipaa hellyyttä paljon enemmän kuin yleensä ja on valmis tekemään ihan mitä vain huomion eteen. Myöskin nyt kun on ollut eräs vieras enemmänkin kylässä, Lotta on ollut kuin mikäkin vahtikoira ja tunkemassa nokkansa joka kohtaan. 

Olen tällä hetkellä ERITTÄIN tyytyväinen koulutustuloksiin. Otin alun alkaenkin painopisteeksi koulutuksessa sen, että peruskäytöstavat opetellaan ensin niin hyvin, että koira osaa ne vaikka unissaan. Eli ei hirveästi mitään pelletemppuja.  Vaikka nämä 7 kuukautta ovatkin olleet jokseenkin pitkiä kuukausia, on se ollut kaiken veren, hien ja harmaiden hiuksien arvoista. 

Nyt kun alkaa nämä perusjutut olla hanskassa, voidaan siirtyä astetta vaativimpiin asioihin. Kuten miten tervehditään vieraita (tätä ollaan pohjustettu jo jonkin verran), mutta kouluttamista vaikeuttaa kun luonani kyläilevät ihmiset eivät ole kaikki ihan niin sitoutuneita auttamaan minua koiran koulutuksessa.  Mutta kyllä se tästä. 

Jos jaksan, yritän ehkä opettaa muutaman "pelletempun" ;) 

Mutta kaikenkaikkiaan, nyt minulla nukkuu vieressä tätä juttua kirjoittaessani oikein lämmin ja pörröinen ystävä <3 

Kuraa, kuraa...

Nämä hetket on kyllä se ikävämpi puoli koiran omistamisessa; siivota asuntoa perusteellisesti heti ensimmäisenä asiana aamulla, kun heräät siihen karmeaan hajuun kun koira on sontinut asuntosi täyteen. Olen pudonnut jo laskuissa, kuinka monet paskat olen viimeisen 48 tunnin aikana siivonnut. Ja pesukone on pyörinyt ankarasti.

Mutta nyt uskallan olla hieman toiveikas typyn suhteen, sillä Lotta ei enää läähätä aivan hervottomasti ja on asettunut muutenkin. En sitten tiedä johtuuko myös paastosta. Kunhan nyt lauantaiksi asettuisi. On tiedossa mätsäri :)

Ollaan treenailtu kovasti, mutta harmittaa kun kaikki kaverit kulkee niin eri aikoihin lenkillä, että en ole saanut ketään leikkimään tuomaria. Siinä tarvitsisin vielä melko paljon tekemistä, muu alkaa joten kuten olla hanskassa, koska ollaan harjoiteltu pienestä pitäen tätä :)

Vuosisuunnitelmia 2012

Hjeep, mä tässä sairastellessani ajattelin tämän kirjoittaa nyt pois alta.

Lotta The Ultimate Riiviölle on tiedossa tälläista:

• Käydä mätsäreissä
• Oppia peruskäytöstavat kurssilla
• OPPIA OLEMAAN TUHOAMATTA ASUNTOA JA / TAI ESINEISTÖÄ
• Terveystarkit 
• Aloittaa projekti "pinasta pehkoksi", joka vaatii minulta, omistajalta, paljon selvitystyötä, rahaa, aikaa ja vaivaa, jonka päätteeksi, jos hyvin käy, minulla voikin olla pitkäkarvainen collie

Siinä nyt ehkä tärkeimmät...

Sitten rautarouvien Hetan & Katan suunnitelmat tälle vuodelle! :)

• Käydä agilityssä virkistämässä mieltä sekä kehoa
• Nauttia eläkepäivistä
• Ehkä, mahdollisesti, uudelleen opetella nättiä ohitusta

Sen suurempia vaatimuksia en vaadi tytöille :) ovat eläkepäivänsä ansainneet.

Mätsäri viikonloppu med Million Dollar Hoax part II

Kyllä olen ylpeä mamma <3 Lotalla meni lauantain (7.1.2012) mätsäri hienosti, mutta sunnuntain (8.1.2012) mätsäri meni vielä paremmin! 

Kisattiin isojen pentujen luokassa, jossa osallistujia oli 46 (HUH, sanon minä). Olimme Lotan kanssa numerolla 30 vasta, joten odotus oli pitkä. Asiaa ei auttanut, että kehässä oli miestuomari. 

Kun oma vuoromme tuli, otin härkää sarvista ja reippaasti astelimme kehään. Lotta väisti vähän miestuomaria, sillä se ei ole ollut kovin paljon mieshenkilöiden kanssa tekemisissä. Eipä mitään, tuomari totesi vain "ei haittaa, ei haittaa" ja jatkoi koiran tutkimista. Loppuvaiheessa Lotta tajusi, ettei se kuole sen tuomarin käsittelyssä ja seisoi paikallaan lopun aikaa. Lopputulos oli sininen nauha.

Kun sitten loputtomalta tuntuneen ajan päästä tuli sinisten kehän vuoro, meitä sinisen nauhan saaneita oli 23 kappaletta. Osallistujat laitettiin kokojärjestykseen ja sen jälkeen porukka laitettiin juoksemaan kahdessa erässä, sillä porukkaa oli paljon ja tilaa suhteellisen vähän. 

No, päästiin sitten jälkimmäisessä porukassa juoksemaan ja Lotta olisi halunnut mennä himpun verran kovempaa, mutta yksi korjausliike ja käsky, ja homma toimi niin kuin piti. 

Mentyämme kierroksen loppuun asetuimme paikallemme ja jäimme odottamaan tuomarin päätöstä. Suorastaan järkytyin, kun tuomari kutsui meidät 8 jatkoon menevän joukkoon. Ei muuta kuin hymyssä suin siihen keskelle odottamaan, että tuomari valitsee loputkin koirat jatkoon.

Kun kaikki 8 koiraa olivat valittu, loput osallistujat poistuivat kehästä. Sitten tulikin meidän vuoromme juosta taas. 

Nyt oli onneksi hyvin tilaa juosta. Juoksukierros päättyi ja jäimme jälleen odottamaan päätöstä, kuka sijoittuu ja kuka ei. Nyt tässä kohtaa, hyvät lukijat, järkytykseni ja hämmästykseni määrää ei voi sanoin kuvailla, kun tuomari valitsi meidät 4.sijalle! Varmaan näytin aivan hölmöltä kätellessän tuomaria, mutta ei haittaa. 

Melkein rupesin itkemään jo siinä pokaalin kohdalla, sillä olin niin iloinen, onnellinen ja niin monia muitakin tunteita oli pinnassa, ettei sitä olotilaa voi kuvailla. 

Siinä sitten lopuksi valokuvaaja otti yhteiskuvan ja onnitteli meitä kaikkia. 

Siitä sitten iloisena poistumaan kehästä omalle varikkopaikalle. 

Lotta sai heti varikkopaikalle päästyämme isot halaukset ja rapsutukset, sekä yhden palkintoluistaan. Näytti tytölle maistuvan!

Olen niin ylpeä koirastani...! Vaikka Lotta ei mitenkään erityisesti pitänyt tälläisesta isosta tapahtumasta, se suostui silti tekemään mitä pyysin. Uskollinen ja luotettava ystävä. Voiko enempää toivoakaan koiraltaan, ihmisen parhaalta ystävältä?

Mätsäri viikonloppu med Million Dollar Hoax

Nyt se viimein koitti aika. Aika, kun minä ja Lotta astelemme match show areenalle!

Eilinen päivä, 6.01.2012, meni melko lailla siihen, että puunasin koiraa kuntoon. Kynnet leikattiin, turkin valkoiset osat pestiin, föönattiin ja harjattiin, harjattiin ja vielä kerran harjattiin :)

Lotta mulkoili minua jo melkoisen pahasti. "Eikö tämä jo hittovie riitä??!"- ilmeellä.

Tämä aamu alkoi sitten taas sillä perinteisellä: harjauksella! Lotta jo loppuvaiheessa oli jo melkein itkua vääntämässä, kun ei huvittanut enää olla harjattavana :D

Telkkistentien hallille päästyämme (mätsi pidettiin siellä), oli koko alue aivan täynnä koiria ja lisää vain tuli koko ajan. Liikkumista hieman hankaloitti se, että oli vain yksi ainoa ovi käytössä. Noh, ei se mitään. Siitä sitten  vain rokotustodistukset näyttämään ja ilmoittautumaan mukaan!

Meni sitten jonkin aikaa, ennen kuin pääsimme kehään. Jännitys myllersi koko ajan kovemmin vatsassa, miten lähemmäs meidän vuoromme tuli. Olimme numerolla 16, joten olimme sopivan keskivaiheilla.

Sitten tuli viimein aika astua kehään ja se oli menoa sitten!

Lotta odottaa vuoroaan :)

"Katsotaas hampaat..."

Ravia :D

Ja palkintona punainen nauha! <3

Olen erittäin tyytyväinen Lottaan! Veti koko homman niin hienosti ensikertalaiseksi :)

Huomenna on sitten Musti ja Mirri areenalla myös mätsäri, jonne olemme myös menossa. Toivon, että Lotta vetää yhtä hyvin ja jopa paremmin! ^^